Desuperjantaina hyppäsin bussiin ja matkustin Tampereen kautta Lahteen. Conipaikalla pukuhuoneeseen ja Touka-cossi päälle. Cossisuunnitelmani tosiaan muuttuivat ihan pikkuisen tarkistaessani bussiaikataulut, sillä sunnuntai jäi niin lyhyeksi conipäiväksi bussiyhteyksien takia että ennemmin cossasin perjantaina.
Olisin halunnut käydä katsomassa Cosplay Tour Europe -dokumentin, mutta niin halusi moni muukin. Katselin vähän aikaa pikkuiseen saliin valuvaa ihmismassaa ja lähdin pois. Onneksi Seven ja Chooichi saapuivat paikalle samoihin aikoihin. Päädyimme kävelemään Hesburgeriin ja korkokengät tappoivat päkiäni.
Lauantaina pukeuduin Q:n vaatteisiin. Olin vähän pelännyt sarvien puolesta, että pysyvätkö ehjinä matkalaukussa. Onneksi huoli oli turha.
Lauantain ainoaksi ohjelmaksi jäivät cosplaykisat. Eurocosplay-karsinnassa oli ihan huikeita pukuja! Esityksetkin olivat pääsääntöisesti hyviä. Kolmen kärki erottui selkeästi edukseen. Ja välishow oli ehkä paras asia pitkään aikaan!
Lauantain muista ohjelmista Angel Sanctuary -keskustelupiiri olisi kiinnostanut, mutta jänistin, koska keskustelupiiri. Introvertti minussa oli vahvasti vakuuttunut, etten kuitenkaan keksisi mitään fiksua sanottavaa ja jos keksisinkin, niin en saisi sitä sanottua. Sitten olisin vain nolo hiljainen hengaaja. Nyt myöhemmin on harmittanut etten mennyt, koska niin hieno sarja ja olisin ehkä halunnut vain, nyyh.
Mitäs muuta lauantaista. Pelattiin korttia, joku tuntematon henkilö näytti korttitempun ja lupasi 2 euroa jos keksimme miten se tehdään. Jäi eurot saamatta.
Sunnuntai jäi itselleni hyvin lyhyeksi päiväksi ja muutenkin aika mitäänsanomattomaksi, kun ei ollut edes cossia. Seven ja Chooichi olivat töissä, joten hengasin aamupäivän yksin. AMV-kisaan oli tarkoitus mennä, mutta työvuorojen päättymiset ja muut osuivat niin ettemme menneetkään. Pelasimme vähän lisää korttia ja lähdin asemalle.
Kokonaisuutena Desucon oli ihan kiva. Mitään erikoista ei tullut tehtyä. Kiinnostavaa ohjelmaa oli aika vähän, etenkin verrattuna viime Frostiin jossa sitä oli melkein liiankin kanssa. Cossitkin olivat kierrätyskamaa niin ei tullut pidettyä mitään photoshoottia.
Sitten toisiin aiheisiin. Archipelacon lähestyy, hurjaa!
Huomenaamulla lähdetään laivalla kohti Maarianhaminaa. Olen jotenkin ihan tosi innoissani, sekä tapahtumasta että matkasta yleensä. En ole pitkään aikaan tehnyt mitään perus conireissua kummempaa matkaa, joten tämä tuntuu melkein ulkomaanmatkalta, haha. Kaiken lisäksi reissuun lähdetään parhaassa seurassa ja pari uutta cossiakin näkee päivänvalon! Kuulostaa melkein siltä kuin ompelisin cosseja jossain kellarissa. Mikä siis ei ole totta.
Desuconin jälkeen minun piti päästä suht nopeasti aloittamaan ompelut, mutta kun ei niin ei. Odottelin että lähtisimme isän kanssa käymään Turussa kun hänen pitää siellä työn puolesta käydä kuitenkin lähiaikoina, mutta nyt ei aikataulut oikein natsanneet. Lopulta ajoin itse Turkuun hakemaan ompelukoneeni. Cossintekoaikaa jäi viikko. Oho.
Ilmeisesti ajatustyö oli edennyt kuitenkin sen verran hyvin että cossin osat valmistuivat ihan hyvää vauhtia, ja nyt uskallan jo luvata että nämä kaksi blondia neitokaista nähdään Maarianhaminassa.
Yang Xiao Long (RWBY)
Vihdoin! Tätä on suunniteltu pitkään.
Silloin kun RWBY:sta julkaistiin ihan ensimmäisiä trailereita, MMW linkkasi minulle Weissin trailerin ja kertoi aikovansa cossata kyseistä hahmoa mikäli hahmo on vähintäänkin siedettävä varsinaisessa sarjassa. Traileri oli aika eeppinen, joten kun trailereita julkaistiin lisää niin päädyin katsomaan nekin. Yangin design ja asenne iskivät heti, ja informoin MMW:ta että todennäköisesti liityn seuraan sitten kun hän tekee RWBY-cossia. Kun itse sarja alkoi ja hahmoon pääsi tutustumaan paremmin, päätös varmistui.
Asun tekeminen on ollut pääsääntöisesti tosi kivaa ja kaikki on onnistunut ihan mukavasti, mikä oli vähän yllätys koska tosiaan pääsin aloittamaan ompelun viikko sitten. Mistään kiirepaniikki-itkuista ei ole ollut tietoakaan. Vähän kyllä turhauduin kun takin kaulus ei asettunut yhtään niinkuin halusin, eikä se siitä paljoa parantunut vaikka kuinka uhrasin sille aikaa. Mutta noh, näillä mennään. Voisin joskus vaikka harkita ihan oikeita kaavoja...
Peruukki olikin sitten vähän toinen tarina. Unohdin tilata peruukin aiemmin keväällä tehdessäni viimeisiä kouluhommia ja sitten tuli ongelmia Paypalin kanssa. Mokoma oli taas uudistunut ja minä olen sairaalloisen tarkka tiliasioissa. Lopulta MMW päätyi tekemään tilaushommat. Hiukan täytyi kiristellä hampaita kun rahaa kului nopeampaan postitukseen ja tullikin halusi osingolle, mutta lopulta karvalapsi on kotona. Ja se on niin ihana, että voin melkein unohtaa kuinka kalliiksi se tuli. Tiesin aika tarkkaan millaisen peruukin haluan, ja tämä on juuri sellainen. Kuten tapoihini kuuluu taisin hiukan epäonnistua otsatukan leikkaamisen kanssa, mutta ei se nyt ihan hirveä ole.
Ember Celican, eli noiden käsissä olevien aseiden, tekemiseen jäi aikaa yksi ilta. Vähän sen näköiset niistä tulikin.
Ja se toinen neitokainen.
Daenerys Targaryen (Game of Thrones)
Vähän epäilin etten ehdi kiitos kiireaikatauluni, mutta kyllä tämäkin nyt toteutuu! Ei tosin ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan, sillä suunnittelin tekeväni jonkin nätin mekon, mutta päädyin lopulta tähän.
Game of Thronesiin tutustuin pahasti jälkijunassa. Olen miettinyt tosi kauan, että tätäkin pitäisi lukea/katsoa mutta en ole saanut aloitettua. Lopullisen sysäyksen antoi sitten George R. R. Martinin saapuminen Archipelaconiin. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiks jee? Kovin pitkälle en ole vielä päässyt mutta olen sen verran vaikuttunut, että kyllä tästä pitää cossi tehdä.
Danyn asun tekeminen on ollut jotenkin tosi kummallista. Toisaalta on suorastaan terapeuttista tehdä ensimmäistä kertaa asua, jossa siisti ja huoliteltu lopputulos ei ole se juttu - toisaalta aivoni kirkuvat että et sinä voi tätä näin tehdä. Välillä epäusko iski.
Olisi ollut kiva käyttää tähän autenttisia materiaaleja, eli kasapäin nahkaa, mutta se on niin kallista ettei budjettini taivu siihen. Korvasin kankaalla, joka toivottavasti imitoi nahkaa edes välttävästi. Ainahan voin sanoa, että kankaani cossaa nahkaa. Ai enkö? Ei sitten.
Tällä hetkellä asut ovat viimeisiä nappeja ja koristeiden kiinnityksiä vaille valmiit. Toivottavasti Ahvenanmaalla on hyvä sää, ettei tulisi kauhean kylmä näitä cossaillessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti